Koiran eroahdistus
ja muut yksinolon ongelmat
Koiran kesyyntyminen ihmisen parhaaksi ystäväksi on ollut monimutkainen fysiologisten muutosten sarja, joka on vaikuttanut koiran psykologiseen suhtautumiseen ihmistä kohtaan; tutkimusten avulla koiran kiintymyssuhteiden tiedetään keskimäärin suuntautuvan jopa enemmän ihmiseen, kuin toiseen koiraan.
Koiran eroahdistus on kesyyntymisestä ja sitä seuraavista lieveilmiöistä, kuten kesyyntymissyndroomasta ja neotenisaatiosta aiheutunut syndrooma. Eroahdistunut koira ei pysty sopeutumaan joko erossaoloon läheisistä ihmisistään tai lainkaan yksin olemiseen ilman vähintään yhtä ihmistä ympärillään. Koira voi ahdistavan yksinolon aikana esimerkiksi tuhota irtaimistoa, pyrkiä pakenemaan asunnosta, läähättää, liikkua levottomasti, äännellä tai äärimmäisissä tapauksissa ulostaa, virtsata tai oksentaa. Syndrooman oirekuva vaihtelee laajasti yksilön mukaan, jonka vuoksi ongelman tunnistaminen ei ole aina yksinkertaista. Osa koirista tuottaa selvästi näkyviä jälkiä asuntoon tai esimerkiksi ääntelee kuuluvasti naapureille, mutta koira voi myös oireilla vähä-eleisemmin esimerkiksi läähättämällä, odottamalla ovella tai pysyen hereillä koko pitkänkin yksinolon ajan. Kaikissa yksinolon ongelmien muodoissa koiran hyvinvointi häiriintyy. Pitkällä aikavälillä koira usein sairastuu tai alkaa oireilemaan muillakin käyttäytymisen osa-alueilla yksinoloon liittyvän stressin aiheuttamien fysiologisten ja psykologisten muutosten seurauksena. Koiran terveyden sekä mielenterveyden kannalta tärkein suojaava tekijä on, että koiran omistajalla on riittävä tietotaito olla ohittamatta ongelmaa sekä kyky estää koiran altistuminen hätätilalle.
Eroahdistus terminä tarkoittaa koiran fobian kaltaista erillisyyden tai yksinolon pelkoa, jonka lisäksi tavataan psykologisesti toisenlaisiin ahdistustiloihin liittyviä muita yksin olemisen ongelmia. Yhteistä kaikille koiran yksin olemisen ongelmille on koiran hyvinvoinnin heikkeneminen sekä siitä seuraavat haasteet koiran ihmisperheelle. Muita yksinolon ongelmia voivat olla esimerkiksi koiran terveydentiloihin sekä turhautumiseen ja tylsyyteen liittyvät haasteet. Toisinaan haasteet tulevat enemmän koiran ulkopuolelta: koiran yksinolokoulutuksessa on voitu tehdä virhearviointeja, jotka ovat johtaneet koiran kielteiseen kokemukseen yksinolosta tai koira on voinut säikähtää yksin olon aikana esimerkiksi ilotulitteita tai rakennustyömaan ääniä. Erilaisille haasteille on olemassa omanlaistaan käyttäytymisen tunnusmerkistöään: esimerkiksi fobian kaltaiselle eroahdistukselle tavanomaisiin merkkeihin kuuluu, että koiran riippuvainen käyttäytyminen suuntautuu kaikista eniten yhteen tiettyyn ihmiseen, eikä muiden ihmisten läsnäolo välttämättä helpota koiran yksin jäämistä. Joidenkin koirien kohdalla eroahdistuksesta erityisen haastavaa tekeekin juuri koiran hoitoon jättämisen haasteellisuus.
Eroahdistuksen hoidosta tehdyn tutkimustiedon avulla tiedetään, että eroahdistuksesta toipumisen ennusteet ovat erinomaisia silloin, kun koiran diagnoosi ja koulutusmenetelmät ovat oikein toteutettuja. Koiran eroahdistuksen kouluttaminen onnistuu koiraa vaiheittain siedättämällä. Kyseessä on monimutkainen sekä koiran fysiologian, oppimisen että mielenterveyden tuntemusta vaativa käyttäytymisterapeuttinen prosessi, jota voidaan verrata ihmisen terapiaan monimutkaisten prosessien kuten esimerkiksi sosiaalisten pelkojen tai syömishäiriön hoidossa. Yksinolon ongelmien kouluttaminen ei tästä syystä ole taito, jonka tulisi löytyä jokaiselta koiran omistajalta. Yksin olemisen ongelma vaatii suuressa osassa tapauksia kokeneen ammattilaisen kanssa työskentelemistä. Laadukkaassa yksinolokoulutuksessa koiraa altistetaan suunnitellusti ja koiran osaamistasoa jatkuvasti seuraten eri pituisille yksinoloille sellaisissa mittakaavoissa, jotka eivät hermostuta tai ahdista koiraa. Erityisen merkityksellistä on yksinolon harjoitteleminen vain koiran näkökulmasta onnistunein, turvallisin yksinoloin, sekä harjoittelun helpottaminen ja haastavoittaminen oikeissa kohdissa vaihdellen harjoituksen vaikeustasoa jokaisena harjoituskertana. Käyttäytymisteoreettisesti tarkastellen yksinolon kouluttaminen ei ole mahdollista tuottaen koiralle myös stressaavia tai pelottavia kokemuksia: jokainen kielteinen kokemus aktivoi koirassa sellaisia fysiologisia, neurobiologisia reaktioita, jotka ylläpitävät sekä vahvistavat kyseistä yksinoloon liittyvää ongelmakäyttäytymistä. Koulutusprosessin isoimmat haasteet alkuun keskittyvätkin yleensä siihen, kuinka koiran omistajien on mahdollista jatkaa arkielämäänsä ja järjestää koiran hoitojärjestelyt niin, että pakolliset koirasta irtaantumiset ovat mahdollisia tuottamatta koiralle ahdistavia tilanteita, jotka ylläpitävät ongelmaa ja estävät harjoittelun toteutumisen. Eroahdistuksen hoidon tukemiseksi on olemassa myös lääkityksiä, mutta niillä ei ole voitu tutkimuksissa todeta tehoa ilman niiden yhdistämistä käyttäytymisterapiaan.
Haasteen ratkaisemisen kannalta erityisen merkityksellinen tekijä on koiran suojaaminen altistumiselta huonoille kokemuksille, jotka estävät taitojen kehittymisen ja vaarantavat koiran hyvinvoinnin. Toisessa ensisijaisessa roolissa on harjoittelun onnistunut käyttäytymisteoreettinen suunnitelu. Käyttäytymisterapian tulee yksinolon hoidossa keskittyä koiran mitatun taitotason mukaan suunniteltuihin, yleensä monta toistoa sisältäviin täsmäharjoituksiin, jotka tyypillisesti alkuvaiheessa ilman minkäänlaisia yksinolotaitoja kestävät 20-30 minuuttia yhteensä. Yksinoloharjoittelun keston määrittää koira ja sen yksilölliset psykofyysiset ominaisuudet, mutta keskimäärin on hyvä varautua useiden kuukausien tai jopa 1-2 vuoden harjoitteluun. Useissa tapauksissa yksinolon haasteen taustalla vaikuttaa koiran salainen, koulutuksessa paljastuva terveydellinen haaste, jolloin koiran terveydenhoidon ja vaivasta toipumisen tehokkuus vaikuttaa myös prosessin kestoon. Valtaosan haasteista taustalta löytyy myös esimerkiksi ruokavalioon ja suolistoon liittyviä terveysongelmia, joille yhteistä on koulutusprosessin pitkittyminen hoidon tarpeen tunnistamisen ja monimutkaisuuden, sekä toipumisen pitkäkestoisuuden seurauksena.
"Haasteen ratkaisemisen kannalta erityisen merkityksellisiä tekijä on koiran suojaaminen huonoilta kokemuksilta, sekä estävät taitojen kehittymisen että vaarantavat koiran hyvinvoinnin."
Yksinolokoulutukseen ammattilaisen piiriin hakeudutaan usein vasta silloin, kun koiran kanssa on kokeiltu useita erilaisia keinoja itse. Pitkittyneiden tilanteiden seurauksena koiran ihmisperheen voimavarat ja taloudelliset resurssit voivat olla jo vähissä, joka hankaloittaa koulutusprosessia. Tästä syystä jo ammattilaisenkin kanssa pitkän prosessin suhteen kannattaa harkita avun hakemista ennen itsenäisiä koulutusyrityksiä silloin, kun se on taloudellisesti mitenkään mahdollista. Omatoimiset epäonnistuneet koulutusyritykset voivat johtaa ongelmanratkaisun haastavoitumiseen ja lopulta myös tilaan, jossa koiran siedättäminen vaikeutuu pitkäaikaisesti myös ammattilaistyöskentelyn avulla. Varmin keino tarttua yksinolo-ongelmien tehokkaimpaan hoitomuotoon on hakeutua suoraan eroahdistuksen hoidon teorian ja käytännön laajasti tuntevalle kouluttajalle, joka voi ohjata koiran omistajan koulutusprosessin läpi kädestä pitäen, hoitaen samalla kaiken ajatustyön ja esimerkiksi jokaisen harjoittelun yksilöllisen suunnittelun. Eroahdistuksen hoitoa toteuttavan kouluttajan suhteen on hyvä tarkistaa, että kouluttajalla on eläinten kouluttamiseen liittyvien tutkintojen lisäksi jonkinlaista erityistä koulutusta eroahdistuksen hoitoon liittyen, sillä eroahdistuksen hoito ei kuulu tutkintojen perusteisiin. Tämän lisäksi koulutuksen toteuttamiseen ja seurantaan liittyvään prosessiin on hyvä tutustua etukäteen, jotta tiedät koulutusprosessin perustuvan yksityiskohtaiseen seurantaan, kouluttajan toimesta päivittäin tai korkeintaan viikoittain kirjoitettuihin koulutussuunnitelmiin, sekä tarkkaan reaaliaikaiseen osaamistason mittaukseen, jossa kouluttaja katsoo reaaliaikaisesti koiran yksinoloa laskien tarkoin koiran ajankohtaisen osaamisen käyttääkseen tietoa koiralle sopivimpien harjoitusten suunnitteluun.
Eroahdistuskoulutus on kokonainen elämänvaihe joka vaikuttaa koiran omistajan ja koiran väliseen suhteeseen pysyvästi. Jälkikäteen asiakkaat usein kuvailevat prosessin tuoneen koiran omistajuuteen sellaisia hienoja puolia, joita ei olisi osannut ajatella ennakkoon. Side omaan koiraan, sekä käsitys sen hyvinvoinnista, tarpeista ja persoonallisuudesta voivat muuttua pysyvästi tuoden koiran omistamiseen yhä arvokkaampia ulottuvuuksia. Vaikka eroahdistuskoulutus on aina koiran omistajaa voimakkaasti haastava ajanjakso, se on myös erittäin todennäköisesti lopulta onnistumistarina. Riittävän terveyden omaavan, oikein diagnosoidun ja laadukkaasti koulutetun koiran toipumisennuste on aina alkujaankin erinomainen.