Asiakkaani koira on käynyt eläinlääkärissä. Sillä oli sittenkin kipua, kaikista epäuskomuksista huolimatta. Koiran jalassa oli useita murtumia, mm. polvilumpiossa. Olin tavannut koiran muutamaa päivää aikaisemmin ensimmäisen kerran, enkä nähnyt koirassa kipuilua ulkoisesti – se käveli tasaisesti kaikilla neljällä jalalla, kaikki jalat taipuivat normaalisti, eikä koira hankalasti peitsannut tai muuta epäilyttävää. Käyttäytymisen tasolla oli kuitenkin monia epäloogisia tapahtumia ja stressitoimintoja. Koiran omistaja kertoi, ettei koira vaikuta kotona lainkaan sairaalta.

​

​

Osa koiranomistajista kokee, että koira näyttäisi selvästi terveysmurheensa ja vähättelee siksi eläinlääkärin tarvetta. Kun koirat kiputilat lopulta selviävät kouluttajan ohjeistuksesta lääkärissä, lemmikin omistajat voivat kokea syyllisyyttä aiemmasta ajattelustaan. Kenenkään ei kuitenkaan pidä vähätellä ihmisen halukkuutta tunnistaa oman koiransa kipua; teemme varmasti aina parhaamme, minkä lemmikkimme hyväksi osaamme tehdä. Kyseessä on kuitenkin hyvin haastava tehtävä, josta ei selvitä useinkaan pelkällä halulla, sillä varsinkin työhön jalostettujen koirien työominaisuuksiin kuuluu voimakkaankin kivun sietäminen ja työn jatkaminen murheista huolimatta.

​

​

Joita esimerkkitapauksia koiran salatusta kivusta tämän esitykseni konkretisoimiseksi: olen tavannut koiran, jonka kallon muoto oli kummallinen. Lääkärissä selvisi, että koiran kallo oli murtunut ja kodinvaihdossa jäänyt uudelta kodilta huomaamatta, joten koira eli sen kanssa pitkään. Myöhemmin koiralla puhkesi epilepsia joka aiheutti koiralla voimakkaita, raivon täytteisiä kohtauksia jonka vuoksi minut kutsuttiin paikalle. Toisella koiralla oli jalassaan kysta joka aiheutti koiran asennossa sisäisen lihaksiston toispuoleisuuden, jonka vuoksi koiran suolistoa tukevat lihakset lakkasivat toimimasta oikein ja koiralle koitui ulostamiseen liittyviä ongelmia. Monenkin asiakkaan koiralla on ollut omistajan huomaamatta nivelrikko joka on aiheuttanut haukkukohtauksia, joillakin taas kaikennäköistä nilverikoista aluksi huomaamattomaan atopiaan, kaikki samalla yksilöllä. Erään koiran hampaat mätänivät sen suuhun vain vuoden iässä. Missään näistä tapauksissa omistajilta ei ole voinut odottaa minkäänlaista mahdollisuutta huomata koiran sairastumista. Vasta paikalle pyyhältänyt kouluttaja tai joku muu ulkopuolinen ihminen, joka ei ole tottunut koiran oireisiin jokapäiväisessä elämässä ja jolla on riittävät tiedot koirista, pystyy tarkastelemaan itselleen uuden koiran käyttäytymistä riittävän objektiivisesti. Juuri koiran kanssa eläminen ja oireiden normaaliksi asettuminen tekee sen kivun tunnistamisesta niin haastavaa.

​

​

Toisin sanoen; syövä ja ontumatta juokseva koira ei automaatisesti ole terve. Seuratessani koiria olen todennut, että silloinkin kun kipu ei ole nähtävissä ylläolevista merkeistä, sen voi usein todentaa koiran käyttäytymistä havainnoimalla. Kivuliaan koiran käyttäytymiseen liittyy usein joko ylivilkkautta tai passiivisuutta ja sen käyttäytymisessä voi olla erikoiselta tuntuvia piirteitä. Koira voi esimeriksi haukkua paljon ilman selvältä tuntuvaa syytä, tai hermostua yllättäen silityksistä, joita on toivonut itse hetkeä aikaisemmin.

​

​

Vaikka kivusta olisikin näkyvillä merkkejä, siihen liittyvien eleiden, oireiden ja käytösten kirjo voi olla varsin moninainen. Mistä kivun, epämukavuuden tai sairauden voi tunnistaa?
 

Tässä joitakin esimerkkejä, joiden erilaiset yhdistelmät voivat kieliä terveysongelmista:
 

• Koiran ruokahalun muutokset ja ruokahalun vaihtelu

• Läähättäminen ilman fyysistä rasitusta tai hellettä

• Toistuvasti ravisteleminen, esimerkiksi tietyn liikkeen jälkeen

• Laajentuneet silmät  tai toistuva silmien siristely

• Täriseminen ilman pelkotilannetta

• Raskas hengitys, tihentynyt syke

• Liikeratojen muutokset, kuten peitsaaminen tai passi (ns. "kamelikävely)

• Ryhdin muutokset, esim. selkä köyryllä tai takajalat syvemmällä selän alla, vinottain käveleminen

• Hidastuneet liikkellelähdöt tai kankeus levon jälkeen

• Jonkin askellajin, kuten ravin vältteleminen

• Liukuvien alustojen välttäminen

• Liikuntahaluttomuus ulkoillessa, pysähteleminen

• Stereotyyppinen käyttäytyminen: valojen, pölyn, varjojen tai kärpästen jahtaaminen

• Puruluiden tai muiden kovien asioiden järsimisen vältteleminen

• Pahanhajuinen hengitys

• Uteliaisuuden ja leikkimishalun väheneminen

• Tassujen nuoleminen ja/tai pureminen

• Kuonon hinkkaaminen tassuilla

• Ylikorostunut ruokahalu ja ruoan varastaminen, vierasesineiden tai syötäväksi
  kelpaamattomien materiaalien nieleminen

• Minkä tahansa kehon osan kutiaminen, punoittaminen, nuoleminen tai märkiminen

• Tekstiilien, kuten peittojen tai koiranpedin nuoleminen, toistuva huulten, nenän tai ilman lipominen

• Ylimalkainen ihmisen ihon nuoleminen

• Silmien jatkuva vuotaminen ilman ahtaita kyynelkanavia

• Toistuva kierminen tai kuonon/kehon hankaaminen huonekaluihin

• Huulten toistuva lipominen

• Ilman, käsien ja pintojen nuoleskelu

• Toistuva aivastelu ja reverse sneezing

• Kääntyily kohti kylkiä, vatsaa tai takaosaa

• Hilseily ja karvapeitteen heikkeneminen

• Liiallinen tai vähäinen juominen

• Röyhtäileminen tai säännöllinen oksenteleminen

• Yskiminen

• Maiskutteleminen, lipominen, nieleskeleminen

• Lisääntynyt tai vähentynyt virtsaaminen

• Anaalirauhasoireet kuten vetää peppua maassa

• Ulosteen, maan tai ruohon syöminen

• Ulosteen laadun toisteleva vaihtuminen tai ainainen kovuus/löysyys

• Käveleminen/tamppaaminen/tepasteleminen ulostamisen aikana

• Närästys, yskiminen ruokailun jälkeen

• Useaan kertaan ulostaminen saman ulkoilun aikana

• Ilmavaivat

• Toistuva hikka

• Tassujen hikoilu

• Venyttelemättömyys, tai venytteleminen aikaisempaa enemmän

• Erikoiset asennot, esim. aina toisella lonkalla istuminen tai takajalat suorana makaaminen

• Aggressiivinen käyttäytyminen

• Leikkiasentoon jääminen/kumarteleminen

• Sisälle virtsaaminen/ulostaminen, ihmisen läsnäollessa tai ilman

• Voimakas liimautuminen omaan ihmiseen nk. hyperkiintymys, usein näkyy myös yksinolon ongelmina

• Ontuminen

• Satunnainen jalalla ilmaan potkaiseminen tai askeleen väliin jättäminen kesken vauhdin tai liikkelle lähdössä

• Tassujen herkistyminen kosteudelle

• Erikoiset makuuasennot mm. "sammakkoasento"

• Liiallinen omistajan tai toisen koiran nylkyttäminen

• Voimakas eteenpäin pyrkiminen liikunnan aikana, ylikiihtyneisyys ulkoillessa

• Ylenpalttinen väsymys tai apaattisuus ulkoillessa

• Sisätiloissa passivoituminen tai ylikiihtyneisyys, rauhoittumisen vaikeudet

• Unirytmin häiriintyminen, öisin valvominen

• Haluttomuus olla silitettävänä tai sylissä

• Vaatteiden tai valjaiden pukemisen vastustaminen

• Liikeratojen muutokset, esimerkiksi vinot asennot

• Asentojen kuten maahanmenon tai istumisen välttäminen

• Nurkkaan tai piiloon nukkumaan vetäytyminen

• Haluttomuus hyppiä tai halu hypätä kovasta vauhdista ennemmin kuin hitaasta

• Portaiden käveleminen vaikeutuu tai koira haluaa tehdä sen kovassa vauhdissa

• Äkillinen aggressiivisuus tai pelkotila herätettäessä

• Unen herkkä häiriintyminen, levon vaikeutuminen

• Öinen heräileminen, öiset aktiviteetit (esim. käveleskely, ihmisten herättäminen, virstaaminen)

• Päiväunien jatkuva keskeytyminen, haastavuus siirtyä lepoon/rauhoittua

• Yleinen arkuus/epäluuloisuus, neuroottisuus, herkästi säikähteleminen

• Oppimisen vaikeudet koulutustehtävissä, suorituskyvyn lasku, motivoitumattomuus

• Yllättäen alkaneet pelkotilat tai niiden voimistuminen

• Vanhuusiässä alkanaeet kognitiiviset ongelmat: unohteleminen, tuttujen asioiden säikähtäminen, nurkkien tai seinien tuijotteleminen

• Käyttäytymisen ongelmat, kuten eroahdistus, aggressiivisuus, ohitusongelmat ja käsittelyongelmat.